Toimitusjohtajamme Tuija Keinonen esiintyy The World Vaccine Congress Europe:ssa Barcelonassa tiistaina 17.10.2023 klo 12.05. Tule kuuntelemaan Keinosen esitys ‘Rokote Approach for Nasal Vaccination’ ja keskustelemaan kanssamme.

Keinonen kertoo esityksessään Rokote Laboratories Finlandin kehitteillä olevasta rokotteesta ja sen kehitystilanteesta. Kongressin aikana keskustelemme mielellämme nenään annettavista rokotteista ja niiden kehitystyöstä, ja olemme tietenkin avoimia myös yhteistyömahdollisuuksille.

The World Vaccine Congress Europe on suurin rokotteiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen keskittynyt eurooppalainen kongressi. Toivottavasti tapaamme siellä!

Linkki tapahtumaan: https://www.terrapinn.com/conference/world-vaccine-congress-europe/index.stm

Rokote Laboratories Finland Oy:n FINCoVac 2.1 -koronavirusrokotteen tuotannon tutkimus- ja tuotekehitysvaiheen valmistuttua alkukesästä rokote siirtyi tarkasti määritetyn tuotantoprosessin seuraavaan vaiheeseen sopimusvalmistajalla. Etappi on rokotteen kehityskaaressa merkittävä. 
 
Rokote Laboratories Finland Oy osoitti, että kehitetyn FINCoVac 2.1 -rokotteen alkuvaiheen tuotantoerän laatu, turvallisuus ja tuottoparametrit täyttivät asetetut kriteerit ja rokotteen todettiin soveltuvan GMP (Good Manufacturing Practice) -vaiheen tuotantoon. Tämä merkitsi, että nenään annettavan koronavirusrokotteen kliinisissä kokeissa tarvittavan lääke-erän tuotanto saatiin käyntiin. 
 
”Tämä saavutus on meille yrityksenä merkittävä. Koronavirusrokotteemme tuotannon tutkimus- ja tuotekehitysvaihe sujui onnistuneesti ja otimme ison askeleen eteenpäin. Rokotteemme tuotantovaihe on suoraviivaisempaa kuin sitä edeltävä esikliininen kehitystyö, mutta riskejä siinäkin on. Tavoitteena on, että saamme viranomaisilta tutkimusluvan loppuvuodesta ja pääsemme aloittamaan ensimmäisen vaiheen kliinisen tutkimuksen”, sanoo Rokote Laboratories Finlandin toimitusjohtaja Tuija Keinonen. ​

Perinteisiä rokotteita varten viruksia kasvatetaan, kerätään ja niiden rakenneosat puhdistetaan tai kasvatetut virukset muokataan osittain tai kokonaan tehottomiksi. Valmistus on monivaiheinen ja usein hidas. Vektorirokotteiden valmistusprosessissa ei kaikkia näitä vaiheita tarvita, joten valmistus on hieman suoraviivaisempaa. 
​
”FINCoVac 2.1 -koronavirusrokote on biologinen lääke, joka valmistetaan tuottamalla sitä tähän tarkoitukseen kehitetyssä tuotantosolulinjassa. Rokoteaihioiden valmistaminen laboratoriomittakaavassa on nopeaa, sillä aihioita voidaan valmistaa kymmeniä muutamassa kuukaudessa. Aihioiden testaaminen on sen sijaan hidasta, sillä tehokkuuden arvioimiseen tarvitaan pitkiä esikliinisiä kokeita”, Ylösmäki sanoo. 

​Nenään annettava koronarokote voi tukahduttaa koronavirustartunnan jo ennen oireiden ilmaantumista. Kun virus ei tartu ihmiseen, hän ei myöskään levitä tautia eteenpäin, jolloin epidemia voi laantua. Rokote Laboratories Finland Oy on yksi harvoista eurooppalaisista lääkeyrityksistä, ellei jopa ainoa, joka kehittää nenään annettavaa rokotetta.
 
Covid-19-taudin sairastuvuusluvut ovat edelleen maailmanlaajuisesti korkealla tasolla, ja vaikka käytössä olevat koronavirusrokotteet estävät koronaviruksen aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa, ne eivät ole osoittautuneet kykenevän hillitsemään taudin leviämistä.
 
”Kun koronaviruksen leviämistä ei kyetä estämään, vakavien virusvarianttien syntymisen vaara on olemassa. Emme myöskään tiedä, millä tavoin sairastettu tauti vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään, puhumattakaan, että vielä tietäisimme kaikkea pitkäkestoisen COVID-19-taudin vaikutuksista. Siksi on tärkeää kehittää koronavirusrokote, joka kykenee sekä estämään yksilön sairastumisen että sammuttamaan koronaviruspandemian”, sanoo Rokote Laboratories Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuija Keinonen.
 
Suomalainen rokotekehitysyhtiö Rokote Laboratories Finland Oy on Kuopiossa ja Helsingissä toimiva lääkeyritys, joka kehittää nenään annettavaa koronavirusrokotetta. Kehitteillä oleva rokote koostuu adenoviruskuljettimesta, johon on siirretty SARS-CoV-2-viruksen piikkiproteiinin geeni. Rokotteen avulla nenänielun solut voidaan ohjelmoida tuottamaan SARS-CoV-2-viruksen piikkiproteiinia, joka aikaansaa nenänieluun tartunnan estävän immuunivasteen. FINCoVac-rokotteet eivät sisällä itse SARS-CoV-2-virusta.

​Rokote Laboratories Finland Oy:n rokotteen antotavassa piilee sen merkittävä etu. Nenään joko suihkeena tai tippoina annettavan rokotteen odotetaan muodostavan steriloivan immuniteetin siellä, minne virus ihmisessä ensimmäisenä pyrkii tarttumaan. Näin virusinfektio voidaan tukahduttaa jo ennen ensimmäistäkään taudin oiretta.
 
”Koronaviruksen aiheuttama infektio alkaa tyypillisesti ylähengitysteissä eli nenänielun limakalvoilla. Nenään annosteltavan rokotteen tarkoituksena on aikaansaada vahva immuunipuolustus nenänielun limakalvoille, jolloin viruksen tarttuminen ja lisääntyminen estetään ja tauti estyy. Jos virus ei tartu ihmiseen, hän ei myöskään levitä virusta”, toteaa tutkimus- ja kehitysjohtaja Erkko Ylösmäki.
 
Lihakseen pistettävien koronarokotteiden vaikutustapa on erilainen kuin nenänieluun annettavalla rokotteella. Nyt käytössä olevat pistettävät rokotteet saavat aikaan verenkierrossa ja alahengitysteissä ensisijaisesti immunoglobuliini G (IgG) vasta-aineisiin perustuvan ja vakavia tautimuotoja vastaan tehoavan suojan kykenemättä kuitenkaan estämään virustartuntoja ja taudin leviämistä.
 
”Nykyisten lihakseen pistettävien rokotteiden yksi heikkous on niiden kyvyttömyys aikaansaada tehokasta immuunipuolustusta nenän limakalvoille. Tästä syystä virus voi lisääntyä rokotettujenkin nenänielussa ja levitä edelleen muihin rokotettuihin tai rokottamattomiin ihmisiin ja aiheuttaa uusia Covid-19- tauteja. Nenään annettava rokote pyrkii pysäyttämään viruksen jo elimistöön tunkeutumispaikalla eli nenänielun limakalvoilla vahvistamalla merkittävästi IgA vasta-aineisiin perustuvaa limakalvoimmuniteettiä”, Ylösmäki selventää.

​Lihakseen pistettävät rokotteet ovat primääri- ja tehosterokotteina toistaiseksi antaneet hyvän suojan vakavia tautimuotoja vastaan. Tavoiteltava tehokkaampi ja tartuntoja estävä suoja voitaisiin kuitenkin saavuttaa primäärirokotusten jälkeen annettavalla nenärokotetehosteella. Koronaviruksen nenäsumute- tai nenätipparokotteen merkittävimpänä etuna odotetaan siis olevan lihakseen pistettäviä rokotteita tehokkaampi kyky torjua koronavirustartuntoja ja siten epidemian leviämistä. Nenäannostelu on toimenpiteenä yksinkertainen, rokotettaville kivuton ja pistoksia miellyttävämpi antotapa.
 
”Maailmassa on edelleen alueita ja maita, joissa ei ole aloitettu ensimmäistäkään rokotekierrosta. Näissä maissa nenäannostelu olisi turvallinen ja pistoksiin verrattuna yksinkertaisempi sekä taloudellisempi rokotustapa, ja usein jopa ainoa mahdollinen tapa”, Keinonen toteaa.

Vaikka nenään annettavan rokotteen edut ovat ilmeisiä, sen kehittäminen ei ole helppoa. Nenän limakalvo on kehittynyt kohtaamaan taudinaiheuttajia, ja nenän luontaiset suojamekanismit ohjaavat vierasmateriaalin tehokkaasti pois ylähengitysteistä. Siksi on haasteellista saada rokotteen sisältämä piikkiproteiinin geeni herättämään nenänielun immuunipuolustuksen solut.
 
Kehityksen haasteena on myös rokotteen tehon arviointi. Tällä hetkellä kliinisissä eli ihmisillä tehtävissä tutkimuksissa nenään annosteltavan rokotteen tehoa verrataan olemassa oleviin lihakseen pistettäviin rokotteisiin.
 
”Tämä tarkoittaa, että vaikka nenään annettava rokote vaikuttaa ensisijaisesti nenänielun limakalvojen virusta neutraloivien IgA-vasta-aineiden määrään, kliinisissä kokeissa tehoa verrataan seerumin virusta neutraloivien IgG-vasta-aineiden määrään, johon lihakseen pistettävät rokotteet vaikuttavat. Viranomaisillekaan ei ole tässä vaiheessa kovin selvää, millaisia mittareita ja korrelaatioita tehon kliiniseen osoittamiseen pitäisi käyttää”, Ylösmäki kuvailee.
 
Euroopan lääkeviraston EMA:n näkemyksen mukaan nenään annettavalla rokotteella on tehtävä vaiheen III:n mukaiset laajat tehotutkimukset, jos korrelaatiota hyväksyttyjen rokotteiden vaikutuksiin ei voida osoittaa.

Maailmanlaajuisesti on kehitteillä noin viisikymmentä limakalvolle annettavaa koronavirusrokotetta, joista parikymmentä on kliinisessä vaiheessa. NIAID:n (1), BARDA:n (2), BMFG:n (3), The Wellcome Tustin ja CEPI:n (4) järjestämän Mucosal Vaccines for SARS-CoV-2: Scientific Gaps and Opportunities -työpajan (11/2022) mukaan Rokote Laboratories Finland Oy:n ohella Euroopassa ei ole muita nenään annettavaa rokotetta kehittäviä yrityksiä. Tällä on suuri merkitys Euroopan ja Suomen rokoteomavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle.
 
”Maailmalla on kolme nenään annettavaa koronavirusrokotetta, jotka ovat saaneet myyntiluvan. Ei kuitenkaan tiedetä, millä aikataululla ne saisivat myyntiluvat Euroopassa, jos myyntilupia haettaisiin – tai myönnettäisiinkö ne, vaikka niitä haettaisiin. Koronavirus on osoittanut muuntautumis- ja taudinaiheuttamiskykynsä jo moneen otteeseen, eikä maailma tule pärjäämään yhdellä tai kahdella rokotteella. Nenään annosteltavia rokotteita tullaan tarvitsemaan myös uusien virusepidemioiden ehkäisemisessä ja myös se motivoi meitä jatkamaan uraa uurtaavaa kehitystyötä”, Keinonen sanoo.
 
Rokote Laboratories Finland Oy:n rokote on markkinoille tullessaan varianttikattavuudeltaan mahdollisimman ajantasainen. Sen kliiniset tutkimukset aloitetaan vuoden 2023 aikana.
 
 
1 NIAID: National Institute of Allergy and Infectious Diseases
2 BARDA: Biomedical Advanced Research and Development Authority
3 BMFG: The Bill and Melinda Gates Foundation
4 CEPI: Coalition for Epidemic Preparedness Innovations
​

​Tuija Keinonen 
CEO, Rokote Laboratories Finland Oy 
tuija.keinonen(at)rokote.com 
p. 050 555 1541 

Erkko Ylösmäki 
tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Rokote Laboratories Finland Oy 
erkko.ylosmaki(at)rokote.com 
p. 040 5836604 

​Teksti: Anni Turpeinen
Kuva: iStock

Sitran myöntämän rahoituksen tavoite on vauhdittaa hajautettujen ja virtuaalisten tutkimusmenetelmien yleistymistä Suomessa. Rokote Laboratories Finland Oy käyttää rahoituksen tutkimussuunnitelman laatimiseen ja tutkimusluvan hakemiseen nenään annettavan koronarokotteen vaiheen 1 a kliinisessä tutkimuksessa. 
​
Lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta selvitetään kliinisillä tutkimuksilla. Perinteisesti lääketutkimuksiin osallistuvat tutkittavat käyvät useita kertoja tutkimuskeskuksissa paikan päällä esimerkiksi laboratorio- ja muissa tutkimuksissa sekä saadakseen tutkimuslääkkeet. ​

Hajauttaminen ja virtuaalisuus tarjoavat lääketutkimukseen uusia toteutustapoja, jotka helpottavat tutkittavien osallistumista, lisäävät tietoa ja vähentävät kustannuksia. Hajautetuissa lääketutkimuksissa hyödynnetään paikasta ja ajankohdasta riippumattomia fyysisiä ja digitaalisia menetelmiä, kuten kotona tehtäviä mittauksia. Tällöin tutkittavan ei tarvitse aina matkustaa tutkimuskeskukseen, ja tutkijat saavat mittaus- ja tutkimustietoa enemmän sekä ajantasaisemmin.